Lisää maabrändipohdintaa

Luomun nykytila Tässä yhteydessä keskeisiä nykytilan mittareita ovat: Suomen peltopinta-alasta 7,2% eli 164.000 ha on luomussa. Lisäksi Suomessa on merkittävä määrä luomusertifioituja keräilyalueita. Luomun markkinaosuuden Suomen elintarvikemarkkinoista arvioidaan olevan 1%, vähittäishinnoin 74 M€. Suomen luomuviennin arvon arvioidaan olevan 14 M€, mikä vastaa noin 1% Suomen elintarvikeviennistä. Tuonnin tarkka arvo ei ole tiedossa, mutta on varmasti merkittävästi vientiä suurempi. Luomun osuus peltopinta-alasta on eurooppalaista keskikastia, markkinoiden kehittyneisyyden osalta olemme Länsi-Euroopan hännänhuippua ja viennin osuus Suomen luomutuotannosta on merkittävä, mutta Suomen elintarvikeviennistä pieni. Luomu maailmalla Luomun maailmanmarkkinat ovat lähes 40 miljardia euroa (2008) ja ne ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Markkinoista valtaosa on Länsi-Euroopassa…

Pohjolan Luomu hakeutui konkurssiin

Sinänsä harvinaista Suomessa, että mikään luomualan yritys pääsee etusivulle (MaTu 15.11.2010). Ikävä kyllä uutinen on luomualalle surullinen, sillä jo 1997 BioFach messuilta alkanut Pohjolan Luomun ja sen edeltäjäyrityksen pioneeritarina päättyi ainakin tältä erää. Konkurssi on aina raskas pala yrittäjälle – varsinkin kun kyse on vastuullisesta liiketoiminnasta, jolla tässä tapauksessa on ollut keskeinen rooli luomualan kehittäjänä Suomessa. Uutinen on tietysti huono ja helposti siitä voisi päätellä, että luomulla menee huonosti ja että siihen ei kannatakaan satsata. Tällainen johtopäätös olisi kuitenkin täysin väärä. Pitemmällä aikavälillä Pohjolan Luomun taloudellinen epäonnistuminen osoittaa kuinka vaikeaa luomuviljakauppaa on hallita kannattavasti pienillä pääomilla. Tämän syksyn perspektiivillä se…

Viennin merkitys suomalaiselle luomulle ja muuta pohdintaa

Luomu ja lähiruoka mielletään useimmiten toistensa sukuisiksi asioiksi. Luomun tulisi tulla läheltä, jos ei omalta kylältä niin ainakin omasta maasta. Kumma kyllä todellisuus on hyvin toisenlainen. Kaupoissa olevista luomutuotteista merkittävä osa on tuontitavaroita ja suomalaisesta luomusta merkittävä osa viedään. Tuonnin osalta tämä ei ole totta vain meillä vaan kaikkialla. Kehittyneemmillä luomumarkkinoilla tämä ei näy niin selvästi, koska tuonti on suurelta osin raaka-aineita ja kaupan hyllyllä tarjottavat luomutuotteet ovat pääasiassa paikallisten valmistajien valmistamia. Kehittymättömillä markkinoilla paikalliset valmistajat eivät valmista riittävää tuotevalikoimaa ja kaupan hyllyllä näkyy runsaasti ”vieraita” tuotemerkkejä. Luomun kysyntä ja tarjonta ovat osittain maantieteellsesti eri paikoissa ja toisaalta paikallisen markkinan…

Luomukauran mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla

Suomen Kaurayhdistys järjestää 29.10.2009 kauraseminaarin “Monipuolinen kaura”. Aihe on tärkeä, sillä kaura on hieno vilja, jolla on pitkä historia Suomessa(kin) ja kauran- ja erityisesti luomukauran tuotannossa Suomella on erityisiä vahvuuksia. Lisäksi kauran arvo ollaan yhä laajemmin ymmärtämässä muuallakin maailmassa. Kaurapuuroon ehkä kyllästyneessäkin Suomessa voi jäädä huomaamatta, että kauraa hypetetään laajasti ympäri maailmaa ja sen kulutus on nousussa. Tänäänkin huomasin uutislistoilla uutisen, jossa Harvard Medical School laittaa kauran luettelon ensimmäiseksi kun listataan kolesterolia vähentäviä ruoka-aineita. Oma osani noilla kaurapäivillä on osallistua paneelikeskusteluun aiheesta “Kauran menestysmahdollisuudet – miten Suomi jatkaa kauratyötä?” ja tarkemmin minua on pyydetty kertomaan luomukauran mahdollisuuksista maailmalla. Voi olla,…

Kauraseminaari

Suomen Kaurayhdistys järjestää Kaurapäivät 29.10. Helsingissä. Linkki ohjelmaan on tässä. Allekirjoittanut on mukana seminaarin lopuksi järjestettävässä paneelissa, jonka aiheena on “Kauran menestysmahdollisuudet – miten Suomi jatkaa kauratyötä?” Kuten arvata saattaa, tulen kertomaan nimenomaan luomukauran mahdollisuuksista maailmalla. Kaura on suomalaisen luomun keskeinen vahvuusalue ja luomu on suomalaiselle kauralle mahdollisuus. Molemmista näkökulmista katsottuna luomukauraan on perusteltua panostaa. Mutta ei vain viljelyyn vaan myös uusien kauratuotteiden ja lisäarvon kehittämiseen.