Mitä kotieläintuotteita pitäisi syödä?

Ruokajärjestelmän kannalta märehtijöitä tarvitaan jalostamaan karkearehua ihmiselle syötäväksi. Karkearehua taas tarvitaan, koska se – meidän olosuhteissa puna-apilanurmi – sitoo viljelyjärjestelmään ilmakehästä sen tarvitseman typen. Märehtijät – lähinnä nauta – tuottavat maitoa ja lihaa. Niitä pitäisi siis kuluttaa sen verran kuin viljelyjärjestelmän tarvitsemat märehtijät tuottavat. Luulenpa, että se on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyään kulutetaan. Kotieläintuotteiden tuottaminen rehulla, jota ihminen voi syödä (vilja, soija ym) on järjestelmän kannalta turhaa ylellisyyttä. Sikojen ja kanojen tehtävä on jalostaa ruoantähteet takaisin ruoaksi.  Siinäkin riittäisi tehtävää, kun jopa 30% ruoasta menee hukkaan. Tästä suunnasta löytyvät ratkaisut maailmaan, jossa ilmastomuutos ja muut ekokatastrofit, niukkenevat öljyvarat ja…

Kemiallisen tehotuotannon jatkaminen on vaarallinen utopia!

reaktio Maaseudun Tulevaisuuden juttuun 20.12.2010 “Puolet maataloudesta luomussa olisi utopiaa”. Suomen maabrändityöryhmän tavoite, että 50% Suomen maataloudesta on luomua vuonna 2030 on vain välttämätön välitavoite siihen, että luomun osuus on 100%. Maataloutta ja elintarvikeketjua on vaarallista tarkastella staattisena ja muusta maailmasta erillisenä asiana. Kuka tahansa aikaansa seuraava ihminen ymmärtää, että vuonna 2030 toimintaympäristömme – katsottiin asiaa sitten asiaa maatalouden tai minkä tahansa yhteiskunnan osa-alueen kannalta – on täysin erilainen kuin tällä hetkellä. Ruoan tuotannon kannalta oleellisn muutos on halvan fossiilisen energian loppuminen. Nykyinen maatalous on täysin öljyriippuvainen ja tuottavuudessa viimeisen 100 vuoden aikana otetut edistysaskeleet eivät ensi sijassa johdu maataloudessa…

Green New Deal, luomu ja vihreää yrittäjyyttä

Alkuperäinen “New Deal” oli Franklin D. Rooseveltin elvytysohjelma 1930-luvun laman nujertamiseksi, jossa yhdistyivät useat tavoitteet: 3 x R (Relief, Reform, Recovery). Samalla kun velkavetoisella elvytyksellä käynnistettiin USA:n taloutta, synnyttettiin USA:n sosiaaliturvajärjestelmät laman kurittamien ihmisten elämän helpottamiseksi. Isobritannialaisen vaikuttajajoukon kehittämä “Green New Deal” lähtee siitä, että taas tulisi laman nujertamisen ohella ratkaista myös toinen polttava ongelma, eli ympäristö ja ilmastokriisi. Tarkemmin määriteltynä “The Green New Deal group” haluaa ratkaista samalla luottokriisin, ilmastokriisin ja korkeasta öljyn hinnasta (“Peak Oil” – öljyn loppuminen) johtuvan öljykriisin. Vaikka tilanne on jossakin määrin muuttunut heinäkuusta 2008, jolloin “Green New Deal -raportti” julkaistiin, on perustilanne edelleen sama….

Huoltovarmuus

Huoltovarmuus ei ole vain kriisitilanteen ongelma vaan voi nopeammin kuin arvaamme olla myös arkiongelma – vai onko sitten niin, että arki kriisiytyy. Maataloushan on globaalistikin erittäin öljyvetoista – voisi jopa sanoa, ettei nykymuotoinen maataloustuotanto olisi mahdollista ilman maankuoreen varastoitunutta fossiilista aurinkoenergiaa, jonka sisältämää hiiltä on viimeiset vuosikymmenet tehokkaasti siirretty “takaisin” ilmakehään. Öljyllä tuotetaan kenolannoitteet (ennenkaikkea typpi), torjunta-aineet, maatalouskoneiden vaatima energia, logistiikka, viljan kuivaus ym ym. Öljyn ei tarvitse loppua aiheuttaakseen merkittävän tarpeen suunnata maataloutta uudelleen. Talouden lait pitävät siitä huolta kun öljybarreli kohta maksaa yli 200 taalaa, yli 300 taalaa tai ennen pitkää yli 500 taalaa. Luomukaan ei ole tälle…