Mitä kotieläintuotteita pitäisi syödä?

Ruokajärjestelmän kannalta märehtijöitä tarvitaan jalostamaan karkearehua ihmiselle syötäväksi. Karkearehua taas tarvitaan, koska se – meidän olosuhteissa puna-apilanurmi – sitoo viljelyjärjestelmään ilmakehästä sen tarvitseman typen. Märehtijät – lähinnä nauta – tuottavat maitoa ja lihaa. Niitä pitäisi siis kuluttaa sen verran kuin viljelyjärjestelmän tarvitsemat märehtijät tuottavat. Luulenpa, että se on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyään kulutetaan. Kotieläintuotteiden tuottaminen rehulla, jota ihminen voi syödä (vilja, soija ym) on järjestelmän kannalta turhaa ylellisyyttä. Sikojen ja kanojen tehtävä on jalostaa ruoantähteet takaisin ruoaksi.  Siinäkin riittäisi tehtävää, kun jopa 30% ruoasta menee hukkaan. Tästä suunnasta löytyvät ratkaisut maailmaan, jossa ilmastomuutos ja muut ekokatastrofit, niukkenevat öljyvarat ja…

Pro Luomu

Tällä viikolla on ollut kotimaisella luomurintamalla vilkasta. Tiistaina perustettiin pitkän punneruksen tuloksena luomualaa kehittämään Pro Luomu ry ja vieläpä varsin vaikuttavalla kokoonpanolla. Keskiviikkoisilla luomupäivillä oli Hanasaaren auditorio täynnä ja itsekin istuin osan aikaa rappusilla. Luomualalla on nyt eteenpäinmenemisen meininki, joka toivon mukaan tulee näkymään lähivuosina alan rajuna kehittymisenä ja kasvuna myös Suomessa. Uutisena mainittakoon sekin, että Marja Nuoran syksyn ja talven puurtamisen tuloksena julkaisimme – ministeriön tuella – neljä eri esitettä ja kaksi raporttia sekä Sampsa Heinosen laatiman Toimialaraportin, jotka ovat nyt ladattavissa sivuiltamme ilmaiseksi. Esitteitä voi lisäksi ostaa meiltä omakustannushintaan kaupoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Otimme siis hiukan varaslähtöä…

Kemiallisen tehotuotannon jatkaminen on vaarallinen utopia!

reaktio Maaseudun Tulevaisuuden juttuun 20.12.2010 “Puolet maataloudesta luomussa olisi utopiaa”. Suomen maabrändityöryhmän tavoite, että 50% Suomen maataloudesta on luomua vuonna 2030 on vain välttämätön välitavoite siihen, että luomun osuus on 100%. Maataloutta ja elintarvikeketjua on vaarallista tarkastella staattisena ja muusta maailmasta erillisenä asiana. Kuka tahansa aikaansa seuraava ihminen ymmärtää, että vuonna 2030 toimintaympäristömme – katsottiin asiaa sitten asiaa maatalouden tai minkä tahansa yhteiskunnan osa-alueen kannalta – on täysin erilainen kuin tällä hetkellä. Ruoan tuotannon kannalta oleellisn muutos on halvan fossiilisen energian loppuminen. Nykyinen maatalous on täysin öljyriippuvainen ja tuottavuudessa viimeisen 100 vuoden aikana otetut edistysaskeleet eivät ensi sijassa johdu maataloudessa…

Lisää maabrändipohdintaa

Luomun nykytila Tässä yhteydessä keskeisiä nykytilan mittareita ovat: Suomen peltopinta-alasta 7,2% eli 164.000 ha on luomussa. Lisäksi Suomessa on merkittävä määrä luomusertifioituja keräilyalueita. Luomun markkinaosuuden Suomen elintarvikemarkkinoista arvioidaan olevan 1%, vähittäishinnoin 74 M€. Suomen luomuviennin arvon arvioidaan olevan 14 M€, mikä vastaa noin 1% Suomen elintarvikeviennistä. Tuonnin tarkka arvo ei ole tiedossa, mutta on varmasti merkittävästi vientiä suurempi. Luomun osuus peltopinta-alasta on eurooppalaista keskikastia, markkinoiden kehittyneisyyden osalta olemme Länsi-Euroopan hännänhuippua ja viennin osuus Suomen luomutuotannosta on merkittävä, mutta Suomen elintarvikeviennistä pieni. Luomu maailmalla Luomun maailmanmarkkinat ovat lähes 40 miljardia euroa (2008) ja ne ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Markkinoista valtaosa on Länsi-Euroopassa…

Luomu-Suomi tulee

Jorma Ollila kertoi eilen Ajankohtaisessa kakkosessa, etä Luomu-Suomi on yksi brandityöryhmän torstaina esitettävän ehdotuksen kärkiä. Ehdotus tullee aiheuttamaan melkoista keskustelua. Toivottavasti media tarttuu asiaan niin, ettei kaikki keskustelu tapahdu kulisseissa ja myös poliitikot ja keskeiset toimijat pääsevät ottamaan siihen kantaa. Ollilan haastattelussa jäi liian vähälle huomiolle nimenomaan brandinäkökulma asiaan. Ryhmä lienee katsellut Suomea ulkopuolelta ja todennut – aivan oikein – että luomu sopisi loistavasti osaksi Suomen brandiä ja mielikuvia (suomalaisille itselleen se menee kyllä aika huonosti jakeluun) ja on ulkomailta katsottuna suorastaan oletusarvo. Ja toisaalta he maailmaa nähneenä tietävät, että luomu on valtava trendi, joka tulee vain kasvamaan.  Luomu on…

Mitä tehdään EU:n uudelle luomulogolle?

EU:n uusi luomulogo – vihreä lehti, joka voitti luomulogon suunnittelukilpailun – tulee pakolliseksi 1.7.2010 alkaen uusissa luomutuotteissa. Vanhat pakkaukset voi tietysti käyttää siirtymävaiheen aikana, joten uusi logo tulee käytännössä näkyviin vasta vähitellen. Suurin kysymys uuteen merkkiin liittyen on varmaan, miten se viestii luomusta, kun siinä ei lue mitään. Toinen kysymys on, miten käy vanhojen luomulogojen? Tilanne on hiukan erilainen riippuen siitä, onko vanha merkki suomalaisen aurinkomerkin kaltainen viranomaismerkki, jolloin se ei viesti mitään lisäarvoa verrattuna EU-merkkiin, vai onko kysymyksessä yksityinen merkki. Todennäköisesti vanhat viranomaismerkit häviävät siirtymävaiheen jälkeen. Sen sijaan monet yksityiset merkit, kuten ruotsalainen Krav tai englantilainen Soil Association –…

Suomalainen ruoka -puhdasta ja parasta – totta vai tarua

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari järjesti eilen 5.5.2010 Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa paneelikeskustelun, johon hän oli kutsunut minut yhdeksi panelistiksi. Muut panelistit olivat kokki Hans Välimäki, joka on tunnettu Chez Dominiquen keittiömestarina, Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen, Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi ja keskisuomalaisen Pro ruokakulttuurihankkeen vetäjä Leena Pölkki. Ennakkoon ajatellen Hansille oli varmaan ajateltu provokaattorin roolia. Minulle suomalaisen luomun viejänä oli kai ajateltu suitsuttajan roolia. Sitä roolia en kuitenkaan ottanut. Perimmiltään luomua viedään, koska se ei Suomessa kelpaa. Yritän seuraavassa hiukan muistella, mistä keskusteltiin ja mitä tuli sanottua – muiden sanomisia on vielä vaikeampi muistaa kuin omiaan. Keskustelu alkoi Anne Kalmarin alustuksella, jossa…

Ota kantaa

Otakantaa.fisivustolla kysytään: “Miten luomualan kehittymistä tulisi tukea?” Siellä käydään jo vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Käykää katsomassa. Sivustolla esitetään seuraavat kysymykset: 1.Luomutuotantoa edistetään julkisin varoin muun muassa viljelijätukien, neuvonnan, tutkimuksen, koulutuksen, kehittämishankkeiden ja menekinedistämisen avulla. Mitä mielestänne luomun edistämiseksi olisi ensi sijassa tehtävä ja mikä rooli hallinnolla pitäisi olla luomun edistämiseksi? Mitä luomuketjun osaa/osia tulisi eniten kehittää? 2.Mikä merkitys yksityisellä rahoituksella voisi tulevaisuudesa olla luomun kehittämisessä? Minkälaiseen luomun edistämistyöhön yritykset olisivat valmiita satsaamaan? 3.”Luomulta puuttuu yhteinen puhelinnumero”. Minkälainen organisaatio tarvittaisiin hoitamaan tätä tehtävää, mitä tahoja siinä tulisi olla edustettuina ja mitä palveluja se tarjoaisi? Itse kävin kirjoittamassa sinne joitain ajatuksia…

Maailman paras kotimainen ruoka eläinaktivistien ja tuonnin puristuksessa

“Kotimainen, puhdas ja terveellinen ruoka on maailman parasta.” Näinhän meille on opetettu ja toitotettu monta kymmentä vuotta. Asiasta on harvinaisen suuri yksimielisyys ja sama viesti tulee kaikilta elintarviketjun toimijoilta oli sitten kysymys viranomaisista, tuottajajärjestöistä, elintarviketeollisuudesta tai tutkijoista ja oli sitten kysymys viljasta, kasviksista, kotieläintuotteista tai jopa kahvista (mieto paahto suomalaiseen makuun). Siten kuluttajallakaan ei ole ollut syytä epäillä väittämän paikkansapitävyyttä ja on sitäpaitsi mielellään uskonut sen. Onhan Suomi harvinaisen myöhään kaupungistunut yhteiskunta ja ainakin nyt keski-ikäistyvillä suomalaisilla on ollut kytkös maatalouteen, joka tosin useimmilla on päässyt hiipumaan. Sitä maaseutua, jossa nuorena käytiin kesällä auttamassa heinätöissä ei toisaalta enää ole –…