Mitä kotieläintuotteita pitäisi syödä?

Ruokajärjestelmän kannalta märehtijöitä tarvitaan jalostamaan karkearehua ihmiselle syötäväksi. Karkearehua taas tarvitaan, koska se – meidän olosuhteissa puna-apilanurmi – sitoo viljelyjärjestelmään ilmakehästä sen tarvitseman typen. Märehtijät – lähinnä nauta – tuottavat maitoa ja lihaa. Niitä pitäisi siis kuluttaa sen verran kuin viljelyjärjestelmän tarvitsemat märehtijät tuottavat. Luulenpa, että se on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyään kulutetaan. Kotieläintuotteiden tuottaminen rehulla, jota ihminen voi syödä (vilja, soija ym) on järjestelmän kannalta turhaa ylellisyyttä. Sikojen ja kanojen tehtävä on jalostaa ruoantähteet takaisin ruoaksi.  Siinäkin riittäisi tehtävää, kun jopa 30% ruoasta menee hukkaan. Tästä suunnasta löytyvät ratkaisut maailmaan, jossa ilmastomuutos ja muut ekokatastrofit, niukkenevat öljyvarat ja…

Pro Luomu

Tällä viikolla on ollut kotimaisella luomurintamalla vilkasta. Tiistaina perustettiin pitkän punneruksen tuloksena luomualaa kehittämään Pro Luomu ry ja vieläpä varsin vaikuttavalla kokoonpanolla. Keskiviikkoisilla luomupäivillä oli Hanasaaren auditorio täynnä ja itsekin istuin osan aikaa rappusilla. Luomualalla on nyt eteenpäinmenemisen meininki, joka toivon mukaan tulee näkymään lähivuosina alan rajuna kehittymisenä ja kasvuna myös Suomessa. Uutisena mainittakoon sekin, että Marja Nuoran syksyn ja talven puurtamisen tuloksena julkaisimme – ministeriön tuella – neljä eri esitettä ja kaksi raporttia sekä Sampsa Heinosen laatiman Toimialaraportin, jotka ovat nyt ladattavissa sivuiltamme ilmaiseksi. Esitteitä voi lisäksi ostaa meiltä omakustannushintaan kaupoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Otimme siis hiukan varaslähtöä…

IFOAM EU SGOP

Osallistuin tammikuun lopulla 2-päiväiseen IFOAM EU-ryhmän SGOP kokoukseen. Kokouksen tiimoilta olisi paljonkin kirjotettavaa – mikä näkyy siinä, etten ole sitä saanut tätä ennen aikaan – mutta ehkä täytynee taustoittaa: IFOAM eli International Federation of Organic Agriculture pitäisi olla luomua aktiivisesti seuraavalle ainakin nimenä tuttu. IFOAM on luomualan kansainvälinen katto-organisaatio, jolla on sekä järjestö että yritysjäseniä joka puolelta maailmaa. Jäsenen ei tarvtse olla puhtaasti luomualan toimija, kunhan pitää luomun kehittämistä tärkeänä ja haluaa olla sitä tukemassa. Suomesta IFOAM:in jäseniä ovat tällä hetkellä vain Luomu-liitto ja Kurmakka – Organic Food Oy (=Organic Food Finland). Suomesta on kansainvälisesti verrattuna erittäin vähän jäseniä IFOAM:issa –…

Lisää maabrändipohdintaa

Luomun nykytila Tässä yhteydessä keskeisiä nykytilan mittareita ovat: Suomen peltopinta-alasta 7,2% eli 164.000 ha on luomussa. Lisäksi Suomessa on merkittävä määrä luomusertifioituja keräilyalueita. Luomun markkinaosuuden Suomen elintarvikemarkkinoista arvioidaan olevan 1%, vähittäishinnoin 74 M€. Suomen luomuviennin arvon arvioidaan olevan 14 M€, mikä vastaa noin 1% Suomen elintarvikeviennistä. Tuonnin tarkka arvo ei ole tiedossa, mutta on varmasti merkittävästi vientiä suurempi. Luomun osuus peltopinta-alasta on eurooppalaista keskikastia, markkinoiden kehittyneisyyden osalta olemme Länsi-Euroopan hännänhuippua ja viennin osuus Suomen luomutuotannosta on merkittävä, mutta Suomen elintarvikeviennistä pieni. Luomu maailmalla Luomun maailmanmarkkinat ovat lähes 40 miljardia euroa (2008) ja ne ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Markkinoista valtaosa on Länsi-Euroopassa…

Luomu-Suomi tulee

Jorma Ollila kertoi eilen Ajankohtaisessa kakkosessa, etä Luomu-Suomi on yksi brandityöryhmän torstaina esitettävän ehdotuksen kärkiä. Ehdotus tullee aiheuttamaan melkoista keskustelua. Toivottavasti media tarttuu asiaan niin, ettei kaikki keskustelu tapahdu kulisseissa ja myös poliitikot ja keskeiset toimijat pääsevät ottamaan siihen kantaa. Ollilan haastattelussa jäi liian vähälle huomiolle nimenomaan brandinäkökulma asiaan. Ryhmä lienee katsellut Suomea ulkopuolelta ja todennut – aivan oikein – että luomu sopisi loistavasti osaksi Suomen brandiä ja mielikuvia (suomalaisille itselleen se menee kyllä aika huonosti jakeluun) ja on ulkomailta katsottuna suorastaan oletusarvo. Ja toisaalta he maailmaa nähneenä tietävät, että luomu on valtava trendi, joka tulee vain kasvamaan.  Luomu on…

Pohjolan Luomu hakeutui konkurssiin

Sinänsä harvinaista Suomessa, että mikään luomualan yritys pääsee etusivulle (MaTu 15.11.2010). Ikävä kyllä uutinen on luomualalle surullinen, sillä jo 1997 BioFach messuilta alkanut Pohjolan Luomun ja sen edeltäjäyrityksen pioneeritarina päättyi ainakin tältä erää. Konkurssi on aina raskas pala yrittäjälle – varsinkin kun kyse on vastuullisesta liiketoiminnasta, jolla tässä tapauksessa on ollut keskeinen rooli luomualan kehittäjänä Suomessa. Uutinen on tietysti huono ja helposti siitä voisi päätellä, että luomulla menee huonosti ja että siihen ei kannatakaan satsata. Tällainen johtopäätös olisi kuitenkin täysin väärä. Pitemmällä aikavälillä Pohjolan Luomun taloudellinen epäonnistuminen osoittaa kuinka vaikeaa luomuviljakauppaa on hallita kannattavasti pienillä pääomilla. Tämän syksyn perspektiivillä se…

Vastuullista luomua

Osallistuin eilen Tekesin Sapuska ja Symbio ohjelmien yhteiseen seminaariin: “Vastuullisuus elintarvikealalla – sanoista tekoihin” yhtenä yritys-tapauksen esittäjänä. Seminaarin aineisto tulee myöhemmin Tekesin sivuille. Oma osuuteni oli paremminkin luomun esille tuonti vastuulisuuden näkökulmasta enemmän kuin Organic Food Finlandin esittely – toki senkin tein. Huoleni oli, että muuten luomu sivuutetaan seminaarissa vaikka luomu nimenomaan on vastuullisuus-valinta elintarvikealalla. Pääpuhujat edustivat maataloustutkimusta, kauppaa, markkinointia ja bioteknologiaa: Juha-Matti Katajajuuri, MTT – Vastuullisuuden mittaaminen elintarvikeketjussa – esimerkkinä elintarvikkeiden jalanjäljet Lea Rankinen, S-ryhmä – Vastuullisuudella kaupan tuotevalikoimiin Mika Kuisma, Aalto yliopisto – Vastuullisuudella liiketaloudellista lisäarvoa Raija Lantto, VTT – Bioteknologia avuksi vastuullisuuteen Kaikki puheenvuorot olivat mielenkiintoisia, eikä…

Luomu ja terveysvaikutteisuus

Jo lähes 10 vuotta sitten kun tein Finprossa Maarit Aholan kanssa “Luomukansainvälistymisstrategiaa” yhtenä kantavana ajatuksenamme oli luomun ja terveysvaikutteisuuden yhdistäminen. Molemmat voisivat olla suomalaisia vahvuuksia, ja olisi luontevaa yhdistää ne samoihin tuotteisiin. Tätä on helppo perustella, mutta kaikkien ei sitä aina ole helppo ymmärtää. Suomi on kaunis ja puhdas maa kaukana pohjoisessa. Luontaiset edellytykset eivät ole parhaat mahdolliset maataloudelle – tai ainakin niin on helppo uskoa. Suomi ei tule tehomaatalouden keinoin pärjäämään kilpailussa – eikä suomalainenkaan kuluttaja sitä kai halua – joten kannattaisi rakentaa niiden vahvuuksien varaan, joita meillä todellisuudessa ja mielikuvissa on. Luomu tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. Nytkin moni sanoo,…

Mitä tehdään EU:n uudelle luomulogolle?

EU:n uusi luomulogo – vihreä lehti, joka voitti luomulogon suunnittelukilpailun – tulee pakolliseksi 1.7.2010 alkaen uusissa luomutuotteissa. Vanhat pakkaukset voi tietysti käyttää siirtymävaiheen aikana, joten uusi logo tulee käytännössä näkyviin vasta vähitellen. Suurin kysymys uuteen merkkiin liittyen on varmaan, miten se viestii luomusta, kun siinä ei lue mitään. Toinen kysymys on, miten käy vanhojen luomulogojen? Tilanne on hiukan erilainen riippuen siitä, onko vanha merkki suomalaisen aurinkomerkin kaltainen viranomaismerkki, jolloin se ei viesti mitään lisäarvoa verrattuna EU-merkkiin, vai onko kysymyksessä yksityinen merkki. Todennäköisesti vanhat viranomaismerkit häviävät siirtymävaiheen jälkeen. Sen sijaan monet yksityiset merkit, kuten ruotsalainen Krav tai englantilainen Soil Association –…

Opintomatka Saksaan

Tässä linkit Sapuska ohjelman sivuille, jossa matkaraportti ja seminaariaineisto. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Elintarviketeollisuus/fi/Vuosi_2010.html http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Elintarviketeollisuus/fi/system/uutinen.html?id=5309&nav;=Uutisia Yritän vielä ehtiä saada oman toisen päivän selostukseni tänne.